<3
Saphira (Nox Infinita Anas Discors) muutti eilen illalla uuden perheensä luo ja ensimmäisen pennun lähteminen tuntui kyllä juuri niin haikealta, kuin meitä oli etukäteen varoiteltukin. Haikeus muuttui nopeasti iloksi, kun saimme illan mittaan ja nyt aamulla kuulla uusien omistajien raporttia siitä, miten ensimmäinen yö oli mennyt.
Matkalla Saphiraa oli itkettänyt, mutta heti autosta päästyään se oli vallannut kotipihan temmellyskentäkseen ja pistänyt pimeydessä tassua toisen eteen kaahaten, näyttämättä minkäänlaista epävarmuutta. Sama talossa, nurkkien tarkistus ja leluille kyytiä, mieluusti juosten. Asiallinen suhtautuminen talon vanhempiin koiriin ja yö, senkin tämä viilipytty nukkui kaikessa rauhassa ja oli herännyt aamun touhuihin kuudelta reippain mielin.
Voiko kasvattaja enempää toivoa, kuin tyytyväiset omistajat ja reippaan pennun? Jospa tästä innostuneena seuraavat luovutukset menisi pelkällä ilolla tuntematta lähtevistä aiheutunutta haikeutta. Sunnuntaihin mennessä väki onkin vähentynyt alle puoleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti